D.E. Zshilo  - Milo

Milo on kilpaillut pääasiallisesti porrastetuissa kilpailuissa.
Koulutustaso: koulu: Helppo A, rataesteet: 120 cm, maastoesteet: 115 cm, kenttä: CIC1

Lauantai 10.08.13 – Ruunaus

Milo täytti tällä viikolla kolme vuotta. Sen kunniaksi on jatkettu totuttelua varusteisiin sekä irtohypätty. Nyt on kuitenkin kyseessä Milon kauhujen päivä: eläinlääkäri on saapunut tallillemme leikkaamaan pikkuherralta pallit pois. Ruunausta on harkittu noin vuoden verran, eikä päätös ollut aivan helppo. Milo on kovin suloinen, hyvätapainen ja suhteellisen lahjakkaan oloinen. Kuitenkaan herran rakenne tai liikkeet eivät tule koskaan riittämään kantakirjaan asti, enkä sitä paitsi tahtoisi olla turhaan edesauttamassa budjonnyille tyypillisen huonohkon rakenteen periytymistä. Jalostusoria Milosta ei siis koskaan tule. Tämä on osittain pettymys, sillä ori polveutuu minulle erittäin rakkaista hevosista ja ruunaus oli siis sekä raskas että tietoinen päätös kasvattajana. Toisaalta juuri suvun vaikutus näkyy oriissa, sillä Milo polveutuu puhtaasti suoritushevosista, eikä sen suvusta löydy esimerkiksi yhtäkään kantakirjattua hevosta. Nykypäivän teknologia on kuitenkin niin hienoa, että olen jättänyt hätävaralle spermaa Milosta. Annoksia on tallella kuusi, joista tullaan todennäköisesti käyttämään vain yksi tai kaksi, jos yhtään. Osa spermasta saattaa mennä myös hukkaan, mikäli haluttu tamma ei ensi yrittämällä tiinehdykään, ja siksi olen varautunut "liian suurella määrällä". Eipähän jää kaduttamaan, sillä saattaahan Milosta tulla ties kuinka hieno kilparatsu tulevaisuudessa! Itse ruunaus suoritettiin tallin käytävällä tuhdin paikallispuudutuksen turvin. Kaikki meni hyvin, mutta Milo oli koko loppupäivän hyvin tokkurainen. Kipulääkitystä annetaan ja haavaa hoidetaan nyt päivittäin, ettei se vain pääse tulehtumaan näin kesäkuumalla.

Sunnuntai 22.06.14 – Juhannustunnelmia

Muutimme Rinteen tallille tällä viikolla, ja olemme viihtyneet oikein hyvin. Milo kaveeraa Kertun kanssa, eikä ruuna ole muutenkaan arastellut tai vierastanut uutta kotia. Muuttopäivänä puunasin Milon tulevan karsinan läpikotaisin: hankkiuduin eroon hämähäkinseiteistä, pesin seinät ja lattian, laitoin uudet puhtaat kuivikkeet sekä puhdistin ruoka- ja juomakipot huolellisesti. Kun ruuna oli tuotu talliin (kuljetus ja matka sujuivat oikein hyvin), järjestelin tavaramme sekä Milon varusteet. Herra pääsi tarhaan tutustumaan uuteen kaveriin Kerttuun, nättiin hannoverilaistammaan. Kaksikko tuli onneksi hyvin toimeen keskenään (Milo alistui asiaankuuluvasti tammalle), joten tarhajärjestelyt voivat jatkossakin olla tällaiset. Juhannusaattona kävin Milon kanssa rennosti maastoilemassa, sadekuuroa lukuun ottamatta oli oikein ihanaa! Muutoin olenkin käynyt tallilla vain siivoamassa karsinan sekä hieman harjailemassa Miloa. Ruuna on saanut nauttia laidunnuksesta sekä minilomasta juhannuksen kunniaksi. Ensi viikolla ratsastellaankin jo hieman tavoitteellisemmin ja kesän kilpailut mielessä!

Torstai 31.07.14 – Huh hellettä

Ihana, ihana, ihana helle! Vihdoinkin Suomeen on saapunut kesä, jota uskaltaa kesäksikin kutsua. "Hurjat" hellelukemat eivät ole kylläkään Miloa paljon innostaneet ja ruunapoika onkin saanut laitsailla ja ottaa vain rennosti. Vatsanympäryskin on tainnut kasvaa (itse kullakin)... Muttajoo, syksyllä me palataan sitten ruotuun! Olisi nimittäin korkea aika kehittää Miloa eteenpäin ja kokeilla, olisiko herrasta kilpakentillä mihinkään. Näinkin jalot ja toiveikkaat ajatukset mielessäni saavuin tänään tallille.

Aloitin hakemalla Milon laitumelta talliin puunattavaksi - ja voi että, puunattavaa tässä possukassa riitti! Herra oli yltä päältä kakassa ja pissassa ja karva oli osittain ruohonvihreä. Viilentävistä kakkanaamioista ilmeisesti kovastikin nauttinut Milo joutuikin pesulle, kun hetken räpelsin kumisuan kanssa ja yksinkertaisesti luovutin. Eipähän tule herralle niin kovin kuumakaan ratsastuksen aikana, kun on valmiiksi märkä! Pesu oli tällä helteellä kuitenkin sen verran fyysinen urakka, että laiskuus iski minuunkin. Suunnitelmat hienoista koulukuvioista vaihtuivat maastoiluun - ilman satulaa. Noin puolitoistatuntinen reissu oli kuitenkin niin rentouttava ja reipas, että en kyllä kadu ratkaisuani! Laukkailimme melko paljon, joten Milokin sai hyvän hien pintaan ja ehkä se pohjakuntokin sieltä taas hiljalleen rakentuu...

Maastoilua seurasi uusi viilentävä suihku, ennen kuin kävin viemässä Milon takaisin laitumelle. Tallilla ei ollut ketään muita lisäkseni, joten päätin siivota kaikkien sitä tarvitsevien karsinat. Tämän hikisen urakan lisäksi lakaisin käytävät ja siivosin satulahuoneen (pyyhin pölyt ja lakaisin huolellisesti). Tein Milon ilta- ja aamuruuat valmiiksi sekä puhdistin herran ruoka- ja juomakipot. Kun siivoilut oli tehty, jätin taukotuvan pöydälle lapun, että olin jo puhdistanut karsinat ja järjestellyt paikkoja taukotuvassa. Sitten olikin tämän tytön aika lähteä biitsille vilvottautumaan, näkyillään!!