No Control

Rontti

Rotu, skp	Hannoverinhevosruuna	Kasvattaja	Domenica Estate
Väri, säkä	Rautias (ee/Aa), 169 cm	Omistaja	Cee Blankley VRL-01288
Ikä, syntynyt	22-vuotias, 20.06.2013	Kotitalli	Domenica Estate
Rekisterinumero	VH13-011-0427	Painotus	Esteratsastus, re. 160 cm

ERJ-I -palkittu Esteratsastusjaoksen laatuarvostelun joulukuun 2020 tilaisuudessa (5+44+25+14+15 = 103 p.)

Rontti on toisen kantatammamme No Idean varsa. Herra ruunattiin jo verrattain nuorena ja tämä luonteeltaan näppärä hyppääjä oli pitkään omana yksityisenäni eri talleilla ja kausittain ulkomaillakin. 14-vuotiaana, kilpauransa jo viimeistelleenä Rontti kuitenkin muutti takaisin kasvattitilalleen Domenicaan. Nykyään ruuna on rennossa harrastekäytössä melkoisena oloneuvoksena. Viimeisiä pakasteita koetetaan myydä maailmalle, sillä etenkin todellinen estevarsa Rontista olisi vielä kiva nähdä. Harmillisesti pakasteita ei ole kuitenkaan säilössä kovinkaan paljoa, joten ne riittävät kenties vain yhdelle tai kahdelle tammalle, hieman vaadittavista siemennyskerroista riippuen. Toisaalta päätös ruunata herra oli tietoinen, eikä ole maailmanloppu jos sen geenit eivät jakaudu sen laajemmin, joskin mutkatonta luonnetta olisi mukava periyttää. Sisaruksia ruunalla riittää, ja toisaalta pakasteiden avulla on jo saatu aikaiseksi yksi jälkeläinen: Nasu, josta valitettavasti vain ei tullut kovin kummoista hyppääjää. Paperilla kahden GP-hevosen varsasta piti tulla monilahjakkuus, isä-Rontin hypätessä parhaimpina aikoinaan jopa 160-sentin esteitä ja emän pärjätessä Grand Prix -tason koululuokissa. Lopputuloksena Nasu onkin luonteikas koulutamma, koulutamma siinä mielessä, että luontaista halua hypätä ei juuri vaikuta olevan. Esteveri kuitenkin näkyy, eikä Nasun potentiaali tällä haavaa näytä riittävän aivan GP-tason kouluhevoseksikaan asti. Jää vielä nähtäväksi, tuleeko maailmaan ollenkaan lisää pikku-Rontteja.

Luonteeltaan Rontti on varsin miellyttävä käsitellä ja hoitaa. Rehellisesti sanottuna Rontti on emänsä ainoa fiksu varsa – muutkin ovat lahjakkaita, mutta moninkertaisesti haastavampia. Rontti on siis kaikkien onneksi perinyt edes pienen palan isänsä Chambord II:n hienoa ja rauhallista luonnetta, joskin nuorena tehdyllä ruunauksella lienee oma vaikutuksensa asiaan. Vietettyään suuren osan elämästään Ceen yksityisratsuna, on Rontti tottunut melkoisen hyvään hoitoon. Rautias ruuna osaa pyytää vaativasti tökkien lisää rapsutuksia, jos ne sen mielestä loppuvat liian aikaisin. On myös itsestäänselvää, että ratsastuksen jälkeen kuuluu aina saada herkkupalkka (herkkuja vaaditaan myös laitumelta kiinni antamiseen). Tätä herraa ei voi koskaan harjata ja puunata liikaa, vaan se nauttii todella paljon hoidettavana olosta. Esimerkiksi peseminen ja kengittäminen on helppoa, sillä Rontti malttaa nuokkua kiinnisidottuna vaikka kuinka kauan. Lastaamiseen ja kuljettamiseen ruuna on tottunut kilpailu-uransa aikana, eikä taluttamisessakaan ole ongelmia. Uusissa ympäristöissä se käyttäytyy tyynesti mutta valppaasti.

Ratsuna Rontti on enemmän emänsä kaltainen – todella energinen ja eteenpäinpyrkivä. Ruunalla on erittäin hyvä työskentelymotivaatio ja se lähteekin ratsastettavaksi mielellään. Kouluratsastuksessa miellyttämisenhalusta ja helposta eteenratsastuksesta on hyötyä. Rontin liikkeet eivät kuitenkaan muistuta taitavaaa kouluhevosta, vaan joskus se etenee ahtaasti ja kömplösti. Hyvällä läpiratsastuksella ruunan saa kuitenkin taipumaan ja herra selvitytyy vaativa B -tasolle asti kiitettävästi. Esteillä isot liikkeet hankaloittavat kaikista pienimpien teiden ratsastusta, mutta hyppy on aikanaan kantanut aina isoimpiin esteluokkiin asti ja esteiden välit saa ratsastettua todella reippaasti kiinni. Juuri matkaavoittavalla laukallaan ja varmalla suorittamisellaan Rontti on napsinut paljon sijoituksia, vaikka kokoamisaste saisi olla vielä piirun parempi. Rautias kuumuu esteillä juuri sopivasti, ollen samalla hallittavissa ja innokas. Maastossa vauhtia on reippaasti, mutta kovin säikky ruuna ei ole. Sillä voikin maastoilla myös yksin ja maastoesteet ylittyvät samalla innolla kuin rataesteetkin. Isoliikkeisenä hevosena ja etenkin iän myötä entisestään kangistuneena Rontti täytyy verrytellä hiljalleen tehtäviä vaikeuttaen. Samoin loppuverryttelyt täytyy aina tehdä huolellisesti, jotta lihasjumeilta vältytään.

esteratsastus

01) 17.12.2013 - ERJ - Zurük - 160 cm - 5/30
02) 18.12.2013 - ERJ - Zurük - 160 cm - 4/33
03) 18.12.2013 - ERJ - Zurük - 160 cm - 1/33
04) 20.12.2013 - ERJ - Zurük - 160 cm - 1/33
05) 09.01.2014 - ERJ - Cirion Stud - 160 cm - 4/58
06) 10.01.2014 - ERJ - Cirion Stud - 150 cm - 2/65
07) 10.01.2014 - ERJ - Cirion Stud - 160 cm - 1/30
08) 10.01.2014 - ERJ - Cirion Stud - 160 cm - 7/58
09) 11.01.2014 - ERJ - Cirion Stud - 160 cm - 1/30
10) 13.01.2014 - ERJ - Cirion Stud - 160 cm - 3/30
11) 13.01.2014 - ERJ - Dark Side - 160 cm - 3/30
12) 16.01.2014 - ERJ - Tackleberry - 160 cm - 6/40
13) 16.01.2014 - ERJ - Dark Side - 160 cm - 2/30
14) 16.01.2014 - ERJ - KK Ginger - 130 cm - 3/28
15) 17.01.2014 - ERJ - KK Ginger - 130 cm - 2/28
16) 18.01.2014 - ERJ - Dark Side - 160 cm - 3/30
17) 18.01.2014 - ERJ - Domenica - 160 cm - 2/40

18) 19.01.2014 - ERJ - KK Ginger - 120 cm - 2/36
19) 19.01.2014 - ERJ - Dark Side - 160 cm - 4/30
20) 19.01.2014 - ERJ - Dark Side - 160 cm - 1/30
21) 20.01.2014 - ERJ - Dark Side - 160 cm - 1/30
22) 21.01.2014 - ERJ - Tackleberry - 160 cm - 4/40
23) 22.01.2014 - ERJ - KK Ginger - 160 cm - 7/50
24) 23.01.2014 - ERJ - KK Ginger - 150 cm - 7/50
25) 25.01.2014 - ERJ - Jadessa Wbs - 160 cm - 5/40
26) 26.01.2014 - ERJ - Jadessa Wbs - 160 cm - 2/40
27) 26.01.2014 - ERJ - Marabu - 160 cm - 1/24
28) 29.01.2014 - ERJ - Jadessa Wbs - 160 cm - 6/40
29) 01.02.2014 - ERJ - Marabu - 160 cm - 3/24
30) 03.02.2014 - ERJ - KK Bailador - 150 cm - 6/50
31) 06.02.2014 - ERJ - Skurvash - 160 cm - 1/30
32) 08.02.2014 - ERJ - Dark Side - 160 cm - 3/30
33) 09.02.2014 - ERJ - Dark Side - 160 cm - 2/30
34) 09.02.2014 - ERJ - Skurvash - 160 cm - 1/30

35) 11.02.2014 - ERJ - Dark Side - 160 cm - 4/30
36) 13.02.2014 - ERJ - Dark Side - 160 cm - 1/30
37) 15.02.2014 - ERJ - Dark Side - 160 cm - 4/30
38) 09.08.2014 - ERJ - Diethelm - 160 cm - 3/43
39) 10.08.2014 - ERJ - Diethelm - 160 cm - 6/43
40) 19.08.2014 - ERJ - Shangri La - 160 cm - 3/30
41) 19.08.2014 - ERJ - Shangri La - 160 cm - 2/30
42) 26.08.2014 - ERJ - Ramya Ranch - 160 cm - 3/30
43) 27.08.2014 - ERJ - Ramya Ranch - 160 cm - 5/30
44) 05.10.2014 - ERJ - Domenica - 160 cm - 2/30
45) 06.10.2014 - ERJ - Domenica - 160 cm - 3/30
46) 09.10.2014 - ERJ - Domenica - 160 cm - 1/30
47) 31.10.2015 - ERJ-Cup - KK Ginger - 160 cm - 10/158
48) 31.01.2016 - ERJ-Cup - KK Ginger - 150 cm - 12/234
49) 30.04.2016 - ERJ-Cup - KK Ginger - 160 cm - 9/153
50) 30.06.2016 - ERJ-Cup - Kuuraleh. - 150 cm - 12/213

Päiväkirja

2.12.2020 – Ensilumi

Olin ollut hirveän kiireinen jo pitkään (varmasti yleistä iässäni sekä varsinkin hevosalalla), mistä syystä Rontti oli joutunut hieman enemmän oloneuvokseksi kuin mitä sen oli tarkoitus olla. Nyt oli kuitenkin satanut ensilumi, ja vaikka keskittyminen oli varmaankin ihan ymmärrettävästi kilpailuikäisten treenaamisessa (ei estänyt huonoa omaatuntoa), oli korkea aika antaa kypsään ikään ehtineelle herralle ansaitsemaansa huomiota. Oli vasta aamupäivä, kun hain Rontin tarhastaan käytävälle puunattavaksi. Lempiruunani sai olla vapaana, ja Ronttihan käytti tämän tutkimusmielessä hyväkseen. Ovissa roikkuvat loimet ja narut maisteltiin ja pienetkin korret käytävän pinnalta päätyivät parempaan talteen. Silti ruuna osasi olla suunnilleen paikallaan, herrasmies kun oli.

Rontin harjaaminen nopeasti oli kamalaa, sillä rautias rakasti huomiotaan. Olikin ihanaa lohkaista päivästään hyvä tovi pelkästään sen rapsutteluun ja harjaamiseen jokaisella miljoonalla harjalla, joita ruunalta vain löytyi. Juuri kun luulin olevani valmis, Ronttia alkoi kutittaa kyljestä. Rapsutettavahan se sitten oli, ja tuttuun tapaan ruuna rapsutti olkapäätäni takaisin. Laitoin sitten muhkeat karvapäällysteiset suojat joka jalkaan ja satuloin ruunan ihanalla lampaankarvasatulalla. Pakkasta oli niin vähän, että ratsastusloimi sai jäädä talliin.

Yhtä leipäpalaa ja suitsimista myöhemmin lähdimme Rontin kanssa maastoon, ihan vaan kaksistaan. Ruuna oli hirveän virkeä, ilahtui pienestä lumipeitteestä varmasti yhtä paljon kuin minäkin. Suuntasimme ensin metsään ja kiipeilimme pieniä polkuja ristiin rastiin. Rontti oli varmajalkainen, mutta iän myötä vähän aiempaa varovaisempi. Metsiköiden jälkeen otimme muutamat ravi- ja laukkapätkät hiekkateillä, teimme muutamat irrottelevat väistötkin. Rontti liikkui todella kivasti ja kuin huomaamatta lenkki livahti lähemmäs kahden tunnin mittaiseksi. Suurin osa matkasta oli tosin käyntiä, mikä teki varmasti kummallekin hyvää. Rontti ei ollutkaan saanut näin pitkää liikutusta vähään aikaan (vaikka toki säännöllisesti liikkuikin) ja oli ihanaa antaa herralle huomiota oikein ajan kanssa. Ratsastuksen jälkeen ruuna sai tietenkin pakolliset palkkaporkkanat.

kirjoittanut omistaja Cee

17.2.2018 – Rahisee, vastasi ratsastaja

Tykkäsin yleensä ratsastaa ulkona, aika lailla kelillä kuin kelillä. Kunnon treenin sai silti pakkasilla maneesissa paremmin aikaiseksi, se oli totuus jolle itsekin vastahakoisesti myönnyin. Toki olisimme voineet höntsäillä Rontin kanssa vaikkapa ilman satulaa kentällä, mutta jatkuvasti niinkään ei voinut ratsastaa. Sitä paitsi, olisi korkea aika ratsastaa Rontti hikeen asti, mikä oli tietysti kaikin puolin terveellisempää maneesin suojissa (myös itseäni ajatellen, sillä yleensä hevosen hiki tarkoitti myös ratsastajan hikeä). Olimme hädin tuskin kävelleet alkukäynnit enkkuvilttiin kääriytyneinä, kun Suski vihelsi tiensä maneesiin Aapoa taluttaen. Tervehdin valmentajaani epämääräisellä kädenheilautuksella, hankkiuduin eroon Rontin viltistä ja siirsin herran sitten tahmeaan verryttelyraviin.

Ruuna oli alkuun jähmeä; ehkä sen lihakset olivat kirjaimellisesti kylmät, vaikka käyntiäkin oli takana reipas vartti. Ryhdyin taivuttelemaan ja tekemään siirtymisiä, sekä ratsastamaan ruunaa reippaasti eteen. Isoliikkeisellä Rontilla kesti aina lämmetä, mutta nyt se oli omaksi itsekseen jotenkin kummallisen tahmea ja kankea.
"Hei, Suski, näyttääkö tää puhtaalta?" kysyin epäillen, kun ravi jatkui melkoisen monotonisena ja ponnettomana verryttelyn edetessäkin.
"Mmmm, joo. Ihan ok liike sinänsä, mutta laiskalta näyttää?" Suski sanoi, ja päätin sitten ottaa laukkaa.
Rontti nosti laukan kumpaankin suuntaan kuuliaisesti ja helposti, mutta ponnekkuus oli siitäkin osittain kadoksissa. Jouduin ratsastamaan hirveästi jalalla, että uljas rautiaani pyörittäisi laukkaa edes jotakuinkin normaalisti takaosallaan (mikä ei yleensä ollut ongelma). Hieman kummastuneena annoin ruunalle pitkät ohjat ja hengähdystauon.

Välikäyntien jälkeen keräilin ohjat jälleen käteen ja kuulostelin hetken ravia. Teimme siirtymisiä käyntiin sekä pysähdyksiä, mutta vielä vaan ruunaherra oli tavanomaista hitaampi liikkeissään. No, laukka oli sille kyllä vahvempi. Päätin antaa ruunan laukata isommin, oikein kunnolla eteen, juuri kun Suskikin nosti Aapolla laukan. Aapo sinkaisi, sillä tavalla kun pakkasista sekoavat eläimet hepuloivat, ja yhdistettynä omiin ekstravahvoihin laukka-apuihini myös Rontti sinkaisi, eikä ihan vähää.

Ruuna lähti kiertämään maneesia sellaisella laukalla, että Ascotissa oltaisiin kateellisia. Koetin pidättää ja istua alas, mutta ruuna otti nokkiinsa: minähän reipasta laukkaa olin pyytänytkin. Alas istuminen ei muutenkaan oikein onnistunut, sillä Rontin askeleet olivat isoina melko karmeat istuttavaksi jo ihan normaalitilanteessa. Seuraava etappi olikin kääntää ruunaherra voltille ja rauhoitella sitä äänellä, mutta Rontille tämä ei täysin sopinut. Yleensä niin kiltti rautiaani pukitti kääntäessäni voltille, ja se tuli niin puskista, että lensin itse aivan vastakkaiseen suuntaan.

Lensin ihan mukavasti kyljelleni, kun taas Rontti jatkoi iloisesti matkaansa ympäri maneesia muutaman kierroksen verran ja koetti villitä samalla Aaponkin. Suski sai kuitenkin orinsa kuriin ja nuhteeseen nurkkaan seisomaan toisen hepuleiden ajaksi. Rontin-ryökäle kehtasi spurttinsa jälkeen kävellä luokseni ja tökkiä taskuja herkkupalojen toivossa.
"No, miltä se hiekka oikein maistuu?" Suski kiusoitteli.

kirjoittanut omistaja Cee

i. Chambord II hann, trn, 168 cm ERJ-I	ii. Chambord I (EVM) hann, tprn, 169 cm	iii. Comanche hann, prn, 165 cm
		iie. Iris von Goldschmidt hann, trn, 171 cm
	ie. Kahlua Cloud (EVM) hann, trn, 167 cm	iei. Cactus Crown hann, vrn, 163 cm
		iee. Kahlua Berry hann, prt, 168 cm
e. No Idea hann, rt, 165 cm ERJ-I, KERJ-II, YLA2	ei. Lucas Ef (EVM) hann, rt, 169 cm	eii. Carismo hann, rt, 167 cm
		eie. Melina G hann, mkm, 166 cm
	ee. Jacknessy (EVM) hann, rnkm, 164 cm	eei. Jackpot hann, prn, 163 cm
		eee. Lochnessy hann, rtkm, 163 cm

s. 06.01.2016	#1 hann-t. No Sassenach	e. Valiant Sabine	omistaja Cee, VRL-01288
→ muutamia pakasteita jäljellä

KOULUTUSTASO	ko. Vaativa B, re. 160 cm, ke. CIC3	KILPAILUSTATUS	Saavuttanut maksimitasonsa
VH-PROFIILI	(→) VH13-011-0427 laskuri	Kuuliaisuus ja luonne	3 861,22 pistettä
ERJ	6 902,30 pistettä (vt. 11)	Hyppykapasiteetti	3 041,08 pistettä
KRJ	4 111,68 pistettä (vt. 8)	Tahti ja irtonaisuus	250,46 pistettä
KERJ	3 208,55 pistettä (vt. 7)	Nopeus ja kestävyys	167,47 pistettä

No Control

Rontti

Sukutaulu

Jälkeläiset

Kilpailumenestys

esteratsastus

maastoesteratsastus

Päiväkirja