Prontoponzio
Pontus, Pontso
Pontus on omalaatuinen ja hankalahko, siitä ei pääse mihinkään. Pontuksen poniprosentti on alhaiset 25, mutta sen ei pidä antaa hämätä. Vähäinen poniosa perimästä pitää sisällään voimakkaan annoksen itsepäisyyttä ja sitkeyttä. Täysiverisyyskin näkyy: Pontso osaa halutessaan mennä kovaa ja sen kestävyys on aivan omaa luokkaansa, myös mitä tulee kiukutteluun ja laiskotteluyrityksiin. Pontson sisäinen puoliverinen taas herää kilpailutilanteissa, joissa se kuumenee ja vireytyy kuin paraskin urheiluhevonen. Voisikin todeta, että orilla on monia erilaisia puolia, eikä se koskaan ikinä anna mitään ilmaiseksi. Ratsutuksen tasossa on jonkin verran puutteita, mistä syystä Pontusta läpiratsastavat aikuiset. Viivi ei vielä yksinään pärjää Pontukselle riittävällä tavalla, ei ainakaan viedäkseen sen tasoa tai ratsastettavuutta eteenpäin. Omistajaneiti Viivi on muuten julistautunut esteratsastajaksi, joten Pontsosta koetetaan tehdä hänen huippulaatuinen kilpaponinsa hyppäämisen jaloon maailmaan. Pontuksen lahjoista ja lahjattomuuksista ratsastuksen saralla tullaan saamaan tarkempaa tietoa projektin edetessä (update 2020: ehkä parempi onni kouluratsastuksessa?).
Hoidettaessa ja persoonana Pontus on poni. Onneksi Pontus ei ole käytökseltään juurikaan ori, ja se taitaakin olla lähes ainoa onni onnettomuudessa. Niin, ja se, että Pontuksella ei ole vetopaniikkia. Se on toinen onni, sillä huolimattomasti kiinnitettynä Pontus ryhtyy jyrsiväksi tuholaiseksi, joka hamuaa suuhunsa kaiken mitä ruuaksi saattaisi luulla, tai ehkä oikeammin: kaiken, mihin se ylettää (ensimmäinen kriteeri ei ole niin merkittävä). Harjatessa Pontso on onneksi tosi lungi, vaikkakin jossain vaiheessa se ryhtyy kärsimättömästi kuopimaan, mikäli puunaushetki on pitkästyttävän, no, pitkä. Joskus Pontus ei jaksa nostaa kavioitaan, etenkin jos jalkojen lepuutushetki on pahasti kesken. Kylkeen saa tällöin tuuppia oman aikansa koko painollaan, eikä poni vaivaudu ihan hetkessä avaamaan edes silmiään. Satulavyötä kiristettäessä Pontso on pullistelun mestari, tietenkin. Se osaa vetää hämmästyttävän määrän ilmaa pinkeään pallovatsaansa ja pidätellä sitä aivan yhtä hämmästyttäviä aikoja sisällään. Viivi onkin pari kertaa liukunut voltilla kohti poninsa kylkeä – haemme vielä sitä tiettyä satulavyön reikää, johon asti vyö pitäisi saada kiristettyä.
Taluttaessa Pontso on suoraan sanottuna ruohopossu. Vihreä on aina tähtäimessä, ja sinne päädytään varmasti, mikäli taluttaja ei ennakoi. Säikky Pontso ei sentään ole, paitsi silloin, kun se yhtäkkiä onkin. Joskus jotkin jännittävät uudet asiat pistävät pienen ponipojan pään sekaisin, ja sitten tuijotetaan ja päristään. Ehkä jopa sännätään tai hypähdetään pystyyn, ihan erityisesti jos ratsastaja sattuu keikkumaan juuri silloin selässä. Toistaiseksi nämä tällaiset ovat kuitenkin olleet harvinaisia, ja yleensä Pontuksen maailmankuvaa ei hetkauta mikään. Maastossa Pontus toimii oikeastaan parhaiten yksinään, sillä seurassa se tykkää kovasti kopioida huonoja tapoja eli esimerkiksi näitä jännitysjuttuja muilta. Jos seurassa haluaa siitä huolimatta mennä, kannattaa se valita tarkoin. Luonteeltaan Pontus on sosiaalinen, ja mikäli se tarhataan yksin, tulee näköpiirissä olla muita. Talliinkaan Pontusta ei saa jättää yksin, tosin myös ihmisen seura kelpaa sille. Ponin voi siis varustaa tyhjässä tallissa, mutta yksinään sitä ei saa sinne pidemmäksi aikaa jättää.
menestys
Finest, Laatu Ori
KRJ: 2 448,50 pistettä (vt. 6 / Vaativa B) – kaikki kilpailut
koulutustaso: Helppo A (tavoite: Vaativa B), re. 50–60 cm
Pontuksen tarina
Viivin mielestä Pontuksen nimi on vähän hassu. Se on italiaa: pronto tarkoittaa nopeaa, mutta sen lisäksi se on myös vakiintunut tapa vastata puhelimeen. Ponzio taas on erisnimi, jonka käännös on sekä latinaksi että suomenkielisessä raamatussa Pontius. Ajatellessaan poninsa oikeaa nimeä Viivin päässä pyöriikin mielikuva puhelimeen vastaavasta ponista, jonka lempinimi taipuu Viivin suussa yhä useammin itse asiassa Pontsoksi. Pontso-Pontius saapui Viiville tytön toisesta kotimaasta Italiasta. Alun perin Viivin piti saada hieno puoliveriori Calaggio, jonka hän kyllä tavallaan saikin. Korkean tason puoliverinen, joka oli kaiken kukkuraksi säkäkorkeudeltaankin korkea, ei kuitenkaan ollut äiti Ceen mielestä sopiva lahja pikkutytölle, jolla on kotipiha poneja ja hevosia täynnä. Italianpuoliveriori Calaggion ostanut Viivin isä, Lucio Silvani, ei vähästä lannistunut ja päätyi ostamaan kullanmurulleen toisenkin orin, tällä kertaa juuri ja juuri ponikokoisen sellaisen. Niinpä kun Cee ja Viivi vierailivat jokavuotisella kevätreissullaan Italiassa, otettiin matkaan mukaan hevosauto ja kotiin tuotiin ei yksi, vaan kaksi Viivin nimiin kirjattua oria.
Calaggio paljastui hirvittävän lahjakkaaksi hyppääjäksi, eikä sitä ollut ollenkaan vaikea myydä. Domenican kilparatsastaja Tom oli lievästi sanottunut myrtynyt orin lähtiessä uuteen kotiin sen jälkeen, kun hän oli saanut ratsastaa sitä myyntikuntoon. Pontson piti lähteä samalla trailerikyydillä kohti Kallaa ja uutta kotitalliaan, mutta poni ei kerta kaikkiaan lastautunut. Domenicassa, Blankleyden omalla tallilla, oli kuitenkin vielä tyhjiä karsinoita osan hevosista viettäessä laidunlomaansa. Niinpä Pontus jätettiin Ceen ratsastettavaksi (oikeastaan ratsutettavaksi) ja pienehköön käytöskouluun, ennen kuin se kehdattaisiin kärrätä tulevaan kotiinsa Auburnin kartanolle. Omassa tallissa tilaa orille ei pidemmän päälle ole, ja mikä tärkeämpää: Auburnin kartanon omistajatar Isabella Sokka sattuu olemaan sekä Viivin kummitäti että riittävän tyhmä mitä lapsiin tulee. Isabella on nimittäin vuosia sitten luvannut, että kunhan Viivi saa ihan oman kilpaponin, löytyy tälle karsinapaikka kumminsa tallilta. Viivi luonollisestikin vaali tuota lupausta mielessään, eikä missään nimessä unohtanut sitä – toisin kuin lupauksen antajalle kävi. Vanhempi neiti Sokka on silti sanojensa mittainen nainen, ja niinpä noin puolitoista kuukautta Suomeen tuontinsa jälkeen Pontus muutti yksityiseksi Auburnin kartanotalliin.
Sukutiedot
EVM-sukuinen - emälinja HANN, isälinja NF
poniprosentti 25 % (12,5 % NF, 12,5 % CONN),
täysiveristä 50 % (37,5 % XX, 12,5 % OX),
puoliveristä 25 % (25 % HANN).
ISÄ Ponziopilato (EVM)
 RP 50 %
rn, 147 cm |
II. Pegasos II (EVM)
 DRP 50 %
mrn, 148 cm |
III. Ponnydales Poseidon (EVM)
NF, trn, 138 cm |
IIE. Hunterhoney (EVM)
XX, m, 160 cm |
IE. Livina (EVM)
 PFS 50 %
trt, 146 cm |
IEI. Dustbiterepeat (EVM)
XX, rt, 156 cm |
IEE. Lagertha (EVM)
CONN, mkm, 145 cm |
EMÄ Ellalotte (EVM)
SELLA ITALIANO
rt, 162 cm |
EI. Extravaganza (EVM)
X
rt, 161 cm |
EII. Eosif ibn Nor (EVM)
OX, rtkm, 153 cm |
EIE. Emmerdalesocialite (EVM)
XX, prn, 166 cm |
EE. Dedame (EVM)
HANN
trn, 168 cm |
EEI. Decalypso (EVM)
HANN, m, 170 cm |
EEE. Jessheim Silithy (EVM)
HANN, prn, 165 cm |
Jälkeläiset
#01 rp-tamma Bellona (rt, 43,75 %)
s. 07.08.2020, e. Diaphanous, kasvattaja Hanne Rosten
#02 Astunut rp-tamman Tepehkiiha 30/04/2021
Pontus on tarjolla jalostukseen enintään kolmelle piirretylle ponitammalle
Sukuselvitys
Pontuksen on kasvattanut signore Gianni Montagna, jolla on Milanon lähettyvillä sella italianoja eli italianpuoliverisiä sekä ratsuponeja kasvattava siittola, Allevamento del Giugno. Suorana käännöksenä nimi tarkoittaa kutakuinkin kesäkuun kasvattamoa. Miehellä on tallissaan viisi jalostusoria, toistakymmentä tammaa sekä vaihteleva määrä myytäviä nuoria hevosia. Signore Montagna on erityisen ihastunut saksalaisiin hevosiin sekä englantilaisiin täysiverisiin, mikä näkyy hänen jalostustyössään kaikkien kasvattien kohdalla.
|
Pontuksen isä, poniori Ponziopilato (käännös: Pontius Pilatus) on myös Giannin kasvatti. Mies on innostunut nimeämään hevosiaan kirjoittamalla sanat yhteen, sillä sellainen on täysiveripiireissä kovin muodikasta. Ponziopilato onkin itse asiassa puoliksi täysiverinen ja varsin luonteikas tapaus. Se on ranskalaisen ratsuponitamman ja saksalaisen ratsuponiorin varsa. Muilta osin joudumme vielä etsimään tarkennuksia Pontson sukuun.
|
|
Sukuselvityksen saa kopioida kaikille Pontuksen jälkipolville. © VRL-01288, isäorin omistaja tms.
English