Allim's Psykhe

Pipsa

Rotu, skpRatsuponitamma (75 % ponia) KasvattajaMilla, Allim's Sporthorse  
Väri, säkäRuunivoikko (Ee/Aa/CCrC), 147 cm OmistajaCee Blankley (VRL-01288)
Ikä, syntynyt10-vuotias, 13.06.2015   KotitalliDomenica Estate  
RekisterinumeroVH15-029-0441 PainotusEstepainotteinen, re. 120 cm

Allim's Psykhe, Pipsa, on varsin onnistunut yhdistelmä vanhempiaan. Tamma on kiltti, energinen ja rohkea poni, josta löytyy herkkyyttä, reaktiivisuutta sekä näyttävyyttä. Etenkin esteillä ruunivoikko loistaa, eikä Pipsa ole huono kouluradoillakaan. Kiltistä perusluonteesta huolimatta tammasta löytyy ponimaista pilkettä silmäkulmasta, vaikkei Pipsa mitään isompia kolttosia harrastakaan. Yleensä Pipsa varastaa hoitajansa päähineet tai tiputtelee loimia, ja hoitajan järjestellessä tavaroita poni syö mahdolliset herkut hoitajan taskusta. Poni on muutenkin ruualla lahjottavaa mallia ja sen verran älykäs, että herkkupaloilla motivoimalla ruunivoikolle voi opettaa erilaisia temppuja.

Seurankipeänä herkkusuuna Pipsa osaa olla tajuttoman suloinen, mutta myös ärsyttävä hoidokki. Tamma on kiinnostunut kaikesta mitä hoitajansa tekee, eikä malta pysyä paikallaan vaan hyörii ja pyörii ihmisen ympärillä, ellei sitä sido kiinni. Kiinni ollessaan Pipsa koettaa edelleen osallistua hoitotapahtumaan mahdollisimman paljon, jos ei muuten niin hoitajaansa nuuskimalla ja rapsuttamalla. Ruunivoikko on tajuttoman sosiaalinen, se hirnuu ja hörisee paljon sekä painaa päätään hoitajansa syliin. Uteliaana ponina Pipsa haistelee mielellään jokaisen harjan, suojan ja oikeastaan minkä tahansa läpi ennen käyttöä. Tamma on kuitenkin fiksu ja kiltti, uskoo kun komennetaan ja käyttäytyy mallikkaasti kun hoitaja on lähellä muistaen huomioida ponia tarpeeksi. Kaikki perushoitotoimenpiteet ja varustaminen sujuvat ongelmitta. Eläinlääkärillä ja kengittäjällä ei ole hankaluuksia Pipsan kanssa, enemmän tamman uteliaisuus naurattaa. Pipsa on talutettaessa reipas, mutta ei kuitenkaan mene ihmisen edelle vaan koikkelehtii lähes paikoillaan, jos ihminen on sitä hitaampi. Ruohotupsut tai muut herkut eivät ruunivoikkoa liikuta, sillä tammalla on yleensä niin kiire tarhaan, talliin tai mihin nyt ollaankaan menossa. Tarhan portista poni saattaa mennä vauhdilla sisälle, joten taluttaja saa olla tarkkana, ettei Pipsa pääse ennen aikojaan irti. Lastaaminen, kuljetus ja purkaminen sujuvat rutiinilla, Pipsa ei ole moisesta moksiskaan. Matkustamisen aikana tamma saattaa vaikka nukkua, tai sitten se pelleilee heinäverkkonsa kanssa.

Ruunivoikolla on kauniit askellajit, se on näyttävä ja miellyttämisenhaluinen ratsu – ainakin, kun ratsastaja osaa hommansa. Pipsa kiukuttelee lähinnä kiemurtelemalla ja jalkaa polkemalla, mikäli avut ovat liian roisit tai epäselvät, pukkeja tulee ani harvoin. Lapsiratsastajilta Pipsa sietää kaiken. Se tuntuu jotenkin ymmärtävän, ettei pikkuihminen selässä tiedä, mitä tekee. Isommilla, kokeneemmilla ratsastajilla Pipsa on herkkä, reaktiivinen ja menevä kaveri, josta löytyy liikettä, hyppyä ja näyttävyyttä. Kouluratsastus sujuu helppoon A:han asti, mutta se on tamman itsensä mielestä vähän tylsää. Pipsa kyllä tekee kaiken, mitä siltä pyydetään liikkuen reippaasti, mutta ponin ilmeestä huomaa, ettei pohkeenväistö saa sitä syttymään. Käyntitehtävissä muuten niin reipas Pipsa koettaa luistaa; ravissa ja laukassa tamma tarjoilee vapaampaa muotoa ja reippaampaa menoa. Tarpeeksi monipuoliset, vaihtelevat tehtävät sekä jämäkkä ratsastaja saavat Pipsasta silti kuoriutumaan hyvin suorittavan kouluponin. Jos Pipsalta ei vaadi sen kummemmin mitään vaan antaa ponin tehdä asiat vähän sinne päin, niin tehtävät tulevat kyllä tehdyksi, joskin muistuttaen puska Ö -harrasteratsua eikä helppo A -kilpaponia. Tamma kuitenkin tekee ja yrittää, koska haluaa miellyttää ratsastajaansa.

Kaikkein mieluiten Pipsa hyppää. Tamma rakastaa esteitä, eikä kyttää tai kieltele erikoisimpiakaan esteitä. Se lähestyy jokaista riemumielin ja korvat hörössä. Kapasiteetti riittää 120 cm radoille asti, ja kapasiteetin mukana tulee oikein mukava hyppytekniikka. Pipsan kompastuskivi on sen innokkuus; laukka muuttuu herkästi kaahaamiseksi ja ponnistuspaikat ovat vähän niin ja näin. Ratsastajan pitää saada poni kunnoilla avuille, laukka pyörimään hyvin ilman kaahaamista ja ponnistuspaikat kohdilleen. Rohkea ponitamma menee yli mistä tahansa, eivätkä lyhyet tiet tai vinot lähestymiset ole ongelma, ennen kuin ne vetää äärimmäisyyksiin. Ketteränä tapauksena Pipsa tuntuu kääntyvän vaikka kolikon päällä. Tamma on sen verran fiksu ja tarkka jaloistaan, että korjaa hyvin ratsastajansa virheitä välttäen puomien kolahduksia viimeiseen asti. Kun lähestyminen on totaalihuono, Pipsa jättää hyppäämättä. Poni tekee uskomattoman hyviä hyppyjä, vaikka se kaahaisi ja ponnistaisi vähän mistä sattuu, mutta sarjoille tulee paljon kieltoja, jos ratsastaja ei saa ponia ruotuun vaan Pipsa kaahaa oman mielensä mukaan. Maastossa Pipsa ei malttaisi kävellä ollenkaan, jopa ravaaminen on vähän siinä ja siinä. Ponin kanssa maastoilu on varsin energistä, sillä neiti itse on sitä mieltä, että laukka on ainoa oikea askellaji. Ponin mielestä parasta ikinä on saada lupa laukata ylämäkeen tai painaat täysiä laukkasuoraa. Rentoihin käyntivaelluksiin Pipsasta ei yleensä ole, mutta viikko­suunnittelullakin on tässä paikkansa. Estetreenien jälkeisinä päivinä rennot, palauttelevat maastot ovat mahdollisia.

Kisapaikoilla Pipsaa meinaa vähän jännittää, eikä se ole niin fiksu talutettava kuin kotosalla. Tamma lähtee helposti ravaamaan eikä aina muista, missä taluttaja taas olikaan. Ratsastaja selässään ratsuponineiti tasoittuu vähän, mutta on silti herkempi ja vauhdikkaampi peli kuin kotona. Hetken höyryjä päästeltyään Pipsa on herkistetty, menevämpi (ja herkemmin kuumuva) versio itsestään, jonka kanssa on mahdollisuudet tehdä loistavia ratoja niin este- kuin koulukentillä, kunhan herkkää ponia osaa ratsastaa. Tamma tekee parhaansa, on innostunut jokaisesta tehtävästä eikä sen mielenkiinto lopahda kesken radan. Pipsa on loistava kisapeli, näyttävä ja energinen, herkkä ja – ainakin omistajan ja tukijoukkojen mielestä – kaikin puolin ihan paras.

Luonteen © Susiraja, muokkaukset © omistaja

Sukutaulu

Isälinja (2): Happyboa Champ - Blue-Eyed Soul
Emälinja (2): Poniniemen Skyra - Lynshamn Bera

i. Happyboa Champ
rp 50 %    vkko, 145 cm
ERJ-III, KTK-III, RPL-II
ii. Blue-Eyed Soul
rp 50 %    cre, 147 cm
iii. Ghost In-His Eyes (EVM)
xx, vkko, 168 cm
iie. Chastrologiena (EVM)
wC, vkko, 134 cm
ie. Windyrocksbitohoney
rp 50 %    rnpäis, 143 cm
iei. Emir al Quarf' (EVM)
ox, rn, 154 cm
iee. Windy O'Winy (EVM)
conn, rnpäis, 141 cm
e. Poniniemen Skyra
nf, rnkm, 147 cm
ERJ-I, KRJ-I, YLA2, KTK-III, NFL-I
ei. Silverstrands Sebastian
nf, rnkm, 139 cm
eii. Silverstrands Salvador (EVM)
nf, rnkm, 142 cm
eie. Silverstrands Whiteone (EVM)
nf, km, 133 cm
ee. Lynshamn Bera
nf, tprn, 140 cm
ERJ-I
eei. Perthil Comet's Master (EVM)
nf, m, 143 cm
eee. Lynshamn Beatrice (EVM)
nf, prn, 137 cm

75 % ponia 25 % täysiveristä

Pipsan perimässä on 75 % ponia, tarkemmin:
    50 % new forestia, 12,5 % connemaraa ja 12,5 % welsh C:tä.
Hevosrotuja tammassa on 25 % (hevosperimästä 100 % täysiveristä), tarkemmin:
    12,5 % englantilaista täysiveristä ja 12,5 % arabia.
Rotutietoa: Virtuaalinen ratsuponiyhdistys – VRPY

Jälkeläiset

ei vielä jälkeläisiä

Kilpailumenestys

KOULUTUSTASOko. Helppo A, re. 120 cm KILPAILUSTATUSKilpailee edelleen
VH-PROFIILI(→) VH15-029-0441 laskuri Kuuliaisuus ja luonne1 801,12 pistettä
ERJ2 494,84 pistettä (vt. 6) Tahti ja irtonaisuus1 020,89 pistettä
KRJ2 822,01 pistettä (vt. 6) Hyppykapasiteetti  693,72 pistettä

Päiväkirja

Keskiviikko 1.7.2015 – Kouluvalmennus

Saavuin myöhään perjantai-iltana tallille, ja huomasin Pipsan sekä tämän ratsastajan ravaamassa jo volteilla. Kävelin heidän luokseen kentälle, tervehdin ratsastajaa ja jäin seuraamaan sivusta ratsukon työskentelyä. Ratsukko näytti kaikin puolin tasapainoiselta, joten pyysin ratsastajaa kuulolle. Kerroin hänelle, että tekisimme ensin hieman siirtymisiä ja muita pieniä tehtäviä, niiden jälkeen tekisimme hetken aikaa lisättyä käyntiä ja lopputunnista kävisimme vielä läpi pohkeenväistöä. Pyysin ratsastajaa siirtymään uralle ja aloittamaan siirtymiset niin, että lyhyet sivut tuli kulkea käynnissä ja pitkät sivut ravissa. Ratsukko lähti tekemään siirtymisiä, ja Pipsa näytti kuuntelevan ratsastajaa ihan hyvin. Ratsastaja käytti istuntaansa hyvin, ja tamma reagoi nopeasti apuihin. Siirtymisten jälkeen pyysin ratsastajaa pysähtymään, peruuttamaan noin viisi askelta, tekemään takaosankäännöksen ja jatkamaan käynnissä eteenpäin. Ratsastaja teki todella napakat käännökset selkeillä avuilla, ja ratsukon meno näytti todella hyvältä. Pyysin ratsastajaa vielä ratsastamaan hetken aikaa käynnissä erilaisia ratoja, kuten kiemurauria ja ympyröitä, minkä jälkeen annoin heille luvan siirtyä takaisin uralle. Seuraavana tehtävänä oli lisätty käynti lävistäjillä, eli tuttuun tapaan kulkisimme tiimalasin muotoista kuviota niin, että lyhyet sivut käveltäisiin keskikäynnissä ja lävistäjät lisätyssä käynnissä. Ratsastaja kulki hetken aikaa kentän ympäri, kunnes hän lähti suorittamaan lisäyksiä. Lisäykset sujuivat kaikin puolin hyvin, vaikka Pipsan askeleet jäivätkin melko lyhyiksi. Ero oli kuitenkin niin suuri keskikäyntiin, että kehuin ratsukkoa upeista askelista. Ratsukko jatkoi harjoitusta vielä jonkin aikaa, ja minä kokosin sillä aikaa kolme kartiota halkaisijalle.

Pyysin pian ratsukkoa kuulolle ja kerroin hänelle, että lopputunnista tekisimme vielä hetken aikaa pohkeenväistöä. Tarkoitus oli lähteä halkaisijalle lyhyen sivun puolivälistä, kulkea ensimmäisen kartion vasemmalta puolen, väistää ennen seuraavaa kartiota oikealle, suoristaa hevonen ja kulkea kartion ohi, ja ennen viimeistä kartiota tehdä jälleen pohkeenväistö vasemmalle puolen. Toisin sanoen kartiot tulisi pujotella pohkeenväistöllä niin, että välissä sai ottaa käyntiaskelia. Ratsastaja nyökkäsi ja lähti suorittamaan tehtävää. He kääntyivät halkaisijalle ja lähtivät tulemaan kartioita kohti. Ensimmäisen kartion jälkeen ratsastaja hieman hidasti vauhtia, teki puolipidätteitä ja lähti väistämään kartioiden toiselle puolen. Pipsa totteli häntä hyvin, ja väistö sujui hienosti. He kävelivät jonkin aikaa eteenpäin ja väistivät sitten vasemmalle puolelle. Ratsukko teki siksakkia jonkin aikaa, ja pohkeenväistöt tuntuivat sujuvan todella hyvin. Pyysin ratsastajaa kuitenkin siirtymään pian uralle ja antamaan hevoselle pitkät ohjat. He alkoivat kävellä uraa pitkin, ja minä siirsin kartiot pois kentältä. Kehuin ratsastajaa valmennuksesta ja ennen kaikkea siitä, miten Pipsa oli ollut hyvin kuulolla valmennuksen ajan. Kun ratsukko oli suorittanut loppukäynnit, hyppäsi ratsastaja alas hevosen selästä ja lähdimme yhdessä takaisin tallille hoitamaan Pipsa kuntoon.

valmentanut Sachiyo


Keskiviikko 8.7.2015 – Estevalmennus

Ratsukko oli jo maneesissa lämmittelemässä, kun saavuin paikalle. He ylittivät maahan jääneitä maapuomeja ja näyttivät kaikin puolin valmiilta aloittamaan valmennuksen. Tervehdin ratsastajaa ja aloin äkkiä kasata maneesin seinustalla olevia esteitä kasaan. Siirsin keskiympyrälle viisi melko matalaa ristiestettä lämmittelyä varten. Ratsukon oli tarkoitus laukata ympyrää ja ylittää esteet sitä mukaan, kun ne tulivat eteen. Ratsastaja nosti laukan ja siirtyi saman tien ympyrälle. Pipsa näytti todella energiseltä kulkiessaan ympyrällä ja ylittäessään matalia esteitä. Se näytti muutenkin jo hyvin vetreältä, joten voisimme pian siirtyä suuremmille esteille. Ratsukko jatkoi ympyrällä hyppimistä kumpaankin suuntaan sillä aikaa, kun minä kasasin pitkälle sivulle kolme noin 120 senttimetristä estettä. Pyysin ratsastajaa kuulolle ja kerroin hänelle, että he voisivat siirtyä esteille heti kun ovat valmiita. Ratsastaja kiersi ympyrän vielä muutamaan kertaan ja siirtyi sitten pitkälle sivulle. Hän nosti Pipsalla todella reippaan laukan, ja he lähtivät ylittämään kolmea estettä. Ylitys alkoi hyvin, mutta tamman polvet kolahtivat ensimmäiselle esteelle. Toisella ja kolmannella esteellä ei kuitenkaan ollut ongelmaa, joten pyysin ratsastajaa ylittämään rataa uudelleen muutamaan kertaan. Ensimmäistä hyppyä lukuun ottamatta sarja sujui todella hyvin, ja ratsukko teki hienoa yhteistyötä. Pyysin heitä siirtymään käyntiin siksi aikaa, kun kokosin viiden esteen radan.

Kokosin viisi pystyestettä ympäri maneesia ja pyysin ratsastajaa valitsemaan itse esteiden järjestyksen. Pääasia oli, että jokainen este ylitettäisiin vähintään kerran. Ratsastaja nosti jälleen laukan, ja ratsukko lähti kulkemaan eteenpäin kohti esteitä. He ylittivät yhden esteen, toisen, kolmannen, ensimmäisen uudelleen ja lopulta kaksi viimeistä. Pipsa pysyi todella vireänä koko radan ajan, ja ratsastaja sai ohjattua tämän hyvin esteille. Pyysin ratsukkoa ylittämään esteet vielä muutamia kertoja, kunnes oli aika lopetella. Annoin ratsukolle luvan siirtyä käyntiin ja aloin siivota esteitä sivummalle. Ratsukko käveli maneesin ympäri muutamia kertoja, ja he lähtivät sitten suuntaamaan kohti tallia. Kehuin ratsukkoa vielä muutamalla sanalla, ennen kuin he katosivat maneesin ovista ulos.

valmentanut Sachiyo


Perjantai 10.7.2015 – Estevalmennus

Milla saapui kauniin ruunivoikon ratsuponitammansa kanssa maneesiin - minun pystyttäessäni vielä viimeisiä esteitä sinne. Tervehdin tuttua ratsastajaa reippaasti ja pyysin häntä alkuverryttelemään Pipsan itsenäisesti. Kun olin saanut pystytettyä loputkin esteet, niin siirryin maneesin reunalle katselemaan ratsukon menoa. Pipsa näytti erittäin reippaalta ja miellyttämishaluiselta tapaukselta, jolla oli kauniit askellajit. Milla taas ratsastis hevostaan hyvin, eikä näiden kahden välillä näyttänyt olevan sitten minkäänlaisia epäselvyyksiä. Hetken päästä kaksikko saikin alkaa hyppäämään verryttelyestettä, jolla oli korkeutta 80cm. Ratsukon hypättyä estettä jonkin aikaa, huomasin ainakin Pipsan olevan esteillä erittäin reipas ja innokas tapaus, joka hyppäsikin erittäin sulavasti 80cm esteen. Koroteltiin estettä vielä 90cm, eikä senkään hyppäämisessä näyttänyt tulevan ongelmia. Niimpä ratsukko saikin siirtyä 120cm korkuisille esteille. Olin nimittäin rakennellut maneesiin pienen radan, johon kuului niin pystyä, oksereita kuin pari trippeliäkin. Käytiinkin Millan kanssa rata nopeasti läpi, ennen kuin kaksikko sai alkaa hyppäämään sitä. Hetken päästä Milla lähtikin hyppäämään rataa Pipsan kanssa. Kaksikko lähestyi ensimmäiset esteet ehkä hieman liian vauhdikkaasi, jonka vuoksi tamman takaset osuivat puomeihin, jotka eivät kuitenkaan tippuneen. Heti sen jälkeen Milla hidasti vauhtia, jolloin kolahduksi ei tullut ja esteet päästiin hyppäämään sopivasta paikasta. Pystyjä sekä oksereita hypättyään tulikin vastaan ensimmäinen trippeli. Ratsukko lähestyi esteen kuitenkin varmoin elein, eikä hypyssä tullut ongelmaa. Lopussaan koko rata oltiin suoritettu puhtaasti ja kaksikko saikin paljon kehuja. Milla sai mennä rataa vielä pari kertaa uudestaa, ennen kuin oli lopeteltava valmennus.

valmentanut ViVa

kuvat © ei halua mainintaa | tausta © Blumary / Pixabay | kaikki muu © VRL-01288 | virtuaalihevonen | Domenica Estate