Ce's Aelinya "Nöppis"
ERJ-I -palkittu heinäkuun 2015 tilaisuudessa (7 + 41 + 25 + 20 + 15 = 108 p.) Historiaa ja luonnekuvausNöppis on meidän ensimmäinen hannoverkasvattimme. Jo syntymästä asti olikin selvää, että varsa jäisi omaan talliin, ja lopullisesti tämä sinetöityi, kun lopputuloksesta tuli odotettu tamma. Nöppiksen emä oli varsinainen lohikäärme varsaansa suojellessaan, mutta pippurinen Nöppis kasvoi silti varsin tervepäiseksi nuoreksi, joka ymmärsi kunnioittaa ihmisiä. Pikkuruisena maitovarsana Nöppis hurmasi koko talliväen kauniilla ja ilmavilla liikkeillään, ja kaksivuotiaana ensimmäisen kerran irtohypytetty tamma paljasti hyppylahjansa. Takajaloista löytyi voimaa ja neito lähestyi esteitä rohkeasti ja uteliaasti. Nöppiksen tie esteratsuksi on siis ollut alusta asti selvillä! 
Vanhemmalla iällä - huolellisen ratsutuksen tuloksena - Nöppiksestä on tullut hyvin liikkuva, herkkä ja selväpäinen ratsu. Inhimo hyppäämiseen on selvä, Nöppis nauttii vauhdista ja korkeista loikista, ja tammalla onkin tapana suorastaan imeä esteille. Herkällä tammalla täytyy kuitenkin ratsastaa siististi ja hellin avuin, sillä liian kovakouraisesta kädestä tai heiluvasta istunnasta Nöppis hermostuu. Levottomana Nöppistä on vaikea saada hallintaan, eikä ratsastamisesta - saati hyppäämisestä - tule silloin yhtään mitään. Vakaalla ja huolellisella ratsastuksella Nöppis toimiikin parhaiten. Ponnistupaikatkin tamma osaa katsoa hienosti itse, varsin mukava peli ratsastajan näkökulmasta siis! Nöppiksen emä ja isä ovat melkoisia monitaitajia, sillä esteiden lisäksi liikettä ja kykyä löytyy myös kouluratsastuksen puolelle. Estemenestyksen jälkeen olemmekin Nöppiksen kanssa panostaneet kouluvalmentautumiseen sekä sen myötä kenttäkilpailuihin. Täytyyhän tamman taidot saada koko maailman nähtäville, etenkin kun kyseessä on ensimmäinen hannoverkasvattini. Kouluratsastus sujuukin teknisesti hyvin, mutta Nöppis on toisinaan hieman levoton. Tamma saattaa ärsyyntyä melko helposti - riittää, että kesäisissä kouluratsastuskilpailuissa kentällä pörrää muutama kärpänen liikaa, ja Nöppiksen keskittymiskyky on menetetty. Hyvinä, rauhallisina (siis häiriöttöminä) hetkinä Nöppis kuitenkin kuuntelee ratsastajaa erittäin hyvin. Tamma on herkkä avuille ja kulkee näyttävästi jokaisessa askellajissa. Maastoesteillä Nöppis on vauhdikas, mutta rohkea. Maastoilu ylipäätään on hieman uhkarohkeaa Nöppiksen kanssa, tamma kun saattaa saada yht'äkkisen virtapiikin ja singahtaa. Kaveriheppa olisikin oikein suotava, mikäli moiseen retkeen tahtoo uhrautua. Maastoesteitä hypätessä tammalla on sentään selkeä kohde energiansa purkamiseen, nimittäin esteiden ylitys, kun taas rauhallisesti ja tavallisesta maastoillessa viihde täytyy kehitellä itse. Voisikin sanoa, että toisinaan Nöppis on helpommin hallittavissa esteradalla kuin suoralla polulla! Hoitaessa Nöppis on herkkänahkainen. Kaikki on hyvin, kun homma hoituu rutiinilla, asiallisesti sekä helläkätisesti. Mutta jos harjaaja, varustaja, kengittäjä, eläinlääkäri, taluttaja - kuka vain tammaa käsittelevä ihminen - vähänkin poikkeaa normaalista, tai käyttää liikaa voimaa, muuttuu Nöppis samantien varsinaiseksi lohikäärmeeksi (tämä käytösmalli on varmasti peritty emältä!). Kiukustunut tai ärsytetty Nöppis muuttuu näykkiväksi, vihamieliseksi olennoksi. Parhaimpana lääkkeenä tähän inhottavaan piirteeseen on tamman jättäminen rauhaan edes hetkeksi, sillä kun ärsyke poistuu, Nöppiskin palautuu hiljalleen hovikelpoiseksi heppaneidoksi. Kuljettaminen onnistuu moitteetta, kunhan ottaa huomioon edellä mainitun piirteen. Tamma tulisikin taluttaa traileriin mahdollisimman rennosti ja vähäeleisesti, tekemättä siitä mitään numeroa. Kiireessä ei siis kannata riuhtoa - tai muuten huomaa olevansa vielä pahemmassa pulassa ja kiireessä! Nöppiksen kanssa tuleekin kaikessa tekemisessä muistaa herkkyys, rauhallisuus ja kärsivällisyys, sekä lukea tamman elekieltä mahdollisten ongelmien välttämiseksi. Toisin sanoen tamman kanssa pääsee laittamaan omat hevosmiestaitonsa parhaaseen mahdolliseen testiin.
Sukutaulu ja selvitys
Isälinja (1): Wotan Raw
Nöppiksen isä Wotan Raw on komea, estepainotteinen hannoverori, joka tähtää laatuarvosteluihin. Ori on jo näyttänyt sijoituksillaan pontentiaalinsa. Esteiden lisäksi "Ralli" kilpailee kenttäratsastuksessa ja maastoesteillä. Rallin isä, Nöppiksen isänisä Domspatz oli komea, tummanruunikko hannoverori. Näyttävä ori kilpaili 160 cm esteradoilla hyvällä menestyksellä ja kantakirjattiin 5-vuotiaana II-palkinnolla. Domspatz on ollut siitoskäytössä Saksassa sekä Alankomaissa.
Domspatzin isä, Nöppiksen iii. Axel oli niin ikään menestynyt esteori. Suuri, 171 cm korkea ja rakenteeltaan lihaksikas ori ei ole siroa nähnytkään, mutta kovin kevyesti sen pomppu silti kantoi. Axel kilpaili kansainvälisissä estekilpailuissa hyvällä menestyksellä ja otettiin jalostuskäyttöön vasta hyvän aikaa kilpauran jälkeen. Ori ehti periyttää hyviä kilpahevosia muutaman astutuskauden ajan ennen harmillista menehtymistään ähkyyn vain 14-vuotiaana. Domspatzin emä, Nöppiksen iie. Rasanna oli kaunis, punarautias kantakirjatamma. Lahjakas tamma kilpaili päälajinaan kenttää, sillä rohkealuonteisella tammalla riitti kykyjä sekä kouluradoille että esteille. Tammalla on vain muutama jälkeläinen. Rallin emä, Nöppiksen isänemä Lisbethia oli ruunikko, hieman kömpelönnäköinen ja -oloinen tamma, jolla oli kuitenkin mahtava luonne. "Betsy" oli luonteeltaan äärimmäisen kiltti ja kaikkien kaveri. Tammalla oli vahva halu miellyttää, niin hoitaessa kuin ratsastaessakin. Hellyyttävä tamma toimi koko elämänsä harrasteratsuna jonkin verran esteitä kilpaillen. Betsy olikin kaikin puolin "tavallinen" tamma ja hämmästys oli suuri, kun Betsyn ensimmäisestä varsasta Rallista tulikin niin hieno - odotukset eivät suinkaan olleet jalostuskäyttöön päätyvässä oriissa. Betsy on varsonut lisäksi kaksi tammaa, joista toinen on Rallin täyssisko. Lisbethian isä, Nöppiksen iei. Capitol oli mustanruunikko, komearakenteinen ori. Capitol tulee hienosta isälinjasta, mm. i. V.V. Captain ja ii. Capital on kantakirjattu I-palkinnoilla sekä palkittu AB-palkinnoin jälkeläistensä perusteella. Myös Capitolin emänisä Rush Hour GER kuuluu samaan, palkittuun kastiin. Capitol onkin otettu jalostuskäyttöön jo 3-vuotiaana, ilman sen suurempia kilpailunäyttöjä. Komea ulkomuoto ja menestynyt suku takasivat orille pitkän siitosuran. Lisbethian emä, Nöppiksen iee. Jambe oli hellyyttävä punaruunikko tamma. Jambe aloitti nuorena kilpauraa, mutta sai pahan jännevamman, joka uusiutui kerta toisensa perään. Lopulta tamma myytiin ratsastuskoululle kevyeeseen tuntikäyttöön. Hyväluonteisesta tammasta tulikin pian joka oppilaan suosikki ja lempeä opetusmestari. Ratsastuskoulun omistajan päätöksestä hyväsukuisella ja erityisen hyväluonteisella Jambella teetettiin kolme varsaa, joista Lisbethia on nuorin. Nöppiksen emä Amaya II on Rallin tavoin estepainotteinen hannover. Maijalla on hyppylahjojen lisäksi taitoja kouluratsastuksen puolella ja tamma onkin palkittu niin este-, koulu- kuin kenttäratsastuksen laatuarvosteluissa. Maija on vaativa, mutta lahjakas ratsu ja oikein suloinen mustanruskea ilmestys. Maijan isä, Nöppiksen emänisä Laproigh oli upea, musta esteori. Ori teki pitkän kilpauran ennen siirtymistään pelkästään jalostuskäyttöön. Laproigh kilpaili kansainvälisen tason esteradoilla useasti sijoittuen, tasonaan jopa 160 cm radat. Rataesteiden lisäksi ori on aikanaan näyttänyt taitojaan myös maastoesteillä ja kenttäratsastuskilpailuissa. Saksassa Laproigh'lla on useita jälkeläisiä. eii. Lasaretto II oli komea, mustanruunikko ori. Lasaretto II tulee hienosta suvusta (e. Mimina on kantakirjattu I-palkinnolla Saksassa ja i. Landset palkittu mm. AB-palkinnolla) ja jo varsana oriissa nähtiin huomattavaa potentiaalia. Lasaretto II:lla onkin oikein hieno ja ihanteellinen rakenne ja ori palkittiin I-palkinnolla jo 3-vuotiaana, jolloin se sai myös väliaikaisen astutusluvan. Maijan isä Laproigh onkin saanut alkunsa Lasaretto II:n ensimmäisellä astutuskaudella ja lukeutuu oriin ensimmäisiin varsoihin. Kilpakentillä ori ei ole kynsiään näyttänyt, pelkkä hieno suku ja rakenne ovat tehneet siitä menestyksekkään jalostusoriin useine jälkeläisineen. eie. Kassidy oli kaunis estetamma. Kassidy teki 13-vuotiaaksi asti kansainvälistä kilpauraa luotettavana estetammana ja siirtyi sen jälkeen puhtaasti jalostuskäyttöön. Saksalainen siittola osti Kassidyn, joka oli osoittanut kilpailunäytöillään arvokkuutensa. Tamman suku on vaatimaton ja hieman harvinaisempi, mutta rakenteeltaan Kassidy on siro ja kaunis. Kantakirjassa se sai II-palkinnon. Maijan isä Laproigh on Kassidyn neljäs ja viimeinen varsa. Maijan emä, Nöppiksen emänemä Isolde oli pienikokoinen, kaunis mustanruunikko tamma. Toisin kuin Maijan isänpuoleinen suku, Isolde oli taitava koulutamma. Isolde on kilpaillut kouluratsastuksessa Intermediaire II-tasolla asti, menestyen kohtalaisesti. Isolden liikkeet olivat erityisen hyvät; lennokkaat, matkaavoittavat ja täydellisen helpot ja mukavat istua. Maija onkin perinyt emänsä liikkeet sekä voimakastahtoisen luonteen. Maija on Isolden ainoa varsa, sillä missään varsinaisessa jalostuskäytössä tamma ei ole ollut. eei. T-Rex oli mustanruunikko, komea ori. Ori kilpaili pääasiallisesti kenttäratsastuksessa, mutta vanhoilla päivillään enenevässä määrin pelkässä kouluratsastuksessa. Ori oli varsinainen teräspappa ja kierteli kilpakenttiä 20-vuotiaaksi asti. T-Rex on kantakirjattu II-palkinnolla 10-vuotiaana, jolloin se otettiin jalostuskäyttöön. Ori on astunut pääasiassa harrastetammoja ja ollut siitoskäytössä suhteellisen pienimuotoisesti. eee. Nasty oli siro, ruunikko tamma. Nasty toimi harrastehevosena kilpaillen vähän joka lajissa, painottuen kuitenkin kouluratsastukseen. Suloinen tamma oli luonteeltaan hieman arka ja haastava ratsastettava. Liikkeet olivat erinomaiset ja hyppykapasiteettiakin olisi riittänyt enemmän kuin tammalla oli rohkeutta. Varsoja Nastylla on teetetty kolme ja yhdessä elämänvaiheessaan se toimi jopa ratsastuskoulun opetushevosena. Nastyn luonne ei kuitenkaan siihen täysin sopinut, joten se myytiin edelleen harrastekäyttöön. Saa kopioida jälkipolville JÄLKELÄISET (5)
Kilpailumenestys
Nöppiksellä on yhteensä 96 sijoitusta, joista 23 voittoja. ESTERATSASTUS:
KENTTÄRATSASTUS:
MAASTOESTERATSASTUS:
NÄYTTELYT:
Päiväkirja ja valmennuksetLokakuu 2012, Vauva-aikaa! Nöppis on ensimmäinen varsa sekä emälleen että isälleen. Omistan Nöppiksen vanhemmat Maijan ja Rallin, joten minulle oli ilmiselvää, että ensimmäinen hannoverkasvatti jäisi tallille. Homma sinetöityi sillä sekunnilla, kun varsa todettiin tammaksi. Pikkuinen nimettiin Ce's Aelinyaksi, mutta lempinimi on hiukan summittaisempi. Meille syntyi nimittäin hieman aiemmin ensimmäinen budjonnyikasvatti, jota kutsuttiin Nupuksi. Varsat tarhailivat yhdessä emineen, ja tyttösistä tuli ihan best friends muutamassa päivässä. Jotenkin Nuppu ja Nöppis vain rimmasi! En edes muista, mistä se Nöppis alun perin oikein tuli - mutta se jäi. Nöppiksestä on kasvamassa oikein kaunis nuori tamma, ja kieltämättä odotukset ovat kisauran suhteen varsin korkealla. Tämän kaunottaren kanssa saatamme kiertää näyttelyissäkin! Innolla odotan ja katson, mitä tulevaisuus tuo tullessaan tämän neidon kohdalla. Kirjoittanut omistaja Cee 26.01.2014, ERJ tarinakilpailut Susirajassa, 90 cm, 9/19 Käytiin pyörähtämässä vaihtelun vuoksi vähän pienemmässä esteluokassa Susirajan kilpailuissa. Tehtävänanto oli tällainen: Etsi netistä kuva tai gif, joka kuvaa suoritustanne. Kirjoita alle korkeintaan kahden virkkeen mittaiset saatesanat. Lisäys 30.12.: Arvostelussa otetaan huomioon, miten helppoa gif/kuva on ymmärtää ja miten hyvin saatesanat sitovat sen suoritukseen. Suorituksemme: Katso kuva tästä! Kirjoittanut omistaja Cee 24.02.2014, Estevalmennus Nöppiksen kanssa otettiin tuntumaa jumppasarjaan. Ratsukko verrytteli alkuun vapaasti, mutta jouduin pian puuttumaan ratsastajan istuntaan tamman käydessä levottomaksi. Kehotin rauhoittamaan kättä ja nostamaan katseen Nöppiksen niskasta. Näin saatiin turha paino pois tamman etujaloilta ja se alkoi liikkua paremmin. 24.6.2015, Suskin estevalmennuksessa Tallin tammat ovat saaneet laiduntaa jo noin kuukauden verran, mutta jotain tarvitsee joskus tehdäkin. Olen alkanut jo kauhulla miettimään esteratsastuksen laatuarvostelua, ja että kenet minä sinne seuraavaksi tuuppaisin. Kasvateistamme kukaan ei ole vielä laatuarvostelupalkittu, mutta potentiaalisia ehdokkaita arvosteluun kärrättäväksi kyllä löytyisi. Niinpä ajattelin tehdä asian eteen jotakin ja järjestin Suskin pitämään estevalmennusta minulle ja Tomille tänään. Esitämme todennäköisesti molemmat hevosia, joten molempien oli hyvä valmistautua. Tom sai käskystäni alleen sähäkän Nöppiksen, jonka kanssa kilpailemisesta miehellä onkin jo (positiivisia) kokemuksia. Minä otin itselleni Nupun, kaikista ensimmäisen ja mukavan tasaluonteisen kasvattimme. Nuppu ja Nöppis ovat muutenkin kuin paita ja peppu, sillä lähekkäin syntyneet tammat ovat tarhanneet ja laiduntaneet yhdessä Nöppiksen syntymäviikosta asti. Verryttelimme oma-aloitteisesti, sitten Susanna kasasi kentälle muutaman esteen. Hyppäsimme lämmittelyksi ristikkoa sekä teimme puomityöskentelyä suurella laukkaympyrällä. Nöppis koetti ryöstää muutaman kerran, kun taas Nuppu tuntui aluksi hitaalta avuille. Suski neuvoi meitä molempia erikseen, ja laittoi meidät sitten hyppäämään pystyn ja okserin sarjaa. Ensimmäisellä hypyllä Nöppis pääsi ryöstämään, mutta jo pian esteen jälkeen Tom sai tamman takaisin avuille. Muutama pukkikin nähtiin – Nöppis selkeästi protestoi viimeaikaista laiskottelevaa meininkiä, ja tahtoi takaisin isoille radoille! Nuppu oli tasaisempi ja hyppäsi varmasti ja hallitusti. Esteitä korotettiin noin 120 cm -korkeudelle ja rataan lisättiin pari estettä. Minulla oli hieman hankaluuksia radan teiden kanssa ensin, sillä jokainen reittivalinta ja mutka venyi pitkäksi. Teinkin Suskin käskystä hetken aikaa koottua laukkaa ympyrällä, ja Nuppu alkoi heti taipua paremmin ja kuunnella pohjettani herkemmin. Nöppis ja Tom sen sijaan tekivät heti vakuuttavan, joskin erittäin reippaan suorituksen. Rata hypättiin vauhdilla ja jopa hieman oikoen, toki asiaankuuluvalla kunnon ilmavaralla. Riittävien toistojen ja muutaman istuntavinkin jälkeen siirryimme loppujäähdyttelyyn, ja lähdimme vielä hetkeksi Tomin kanssa maastoon kävelemään. Hui, tulipa hiki! Valmentajana Susanna, kirjoittanut Cee 10.7.2015, Laatuarvosteluvalmistautumista Minulla oli pitkästä aikaa edessä vapaaviikonloppu päivätyöstäni, ja ohjelmaakin oli jo keksitty. Olisi aika hurauttaa trailerilla esteratsastusjaoksen laatuarvosteluun! Tällä kertaa arvosteluun saisi ottaa osaa Tikru-mamma sekä oma kasvattimme Nöppis. Nöppis on itse asiassa kasvateistamme ensimmäinen, joka koskaan osallistuu laatuarvostelutilaisuuteen. Voinkin sanoa, että ”hiukan” jännittää lopputulos, vaikka Nöppiksen molemmat vanhemmat ovatkin palkittuja (ja samaa voi siis odottaa neidoltakin). Toki jännitystä on ilmassa myös Tikrun osalta, mammalla kun alkaa olla jo ikää ja rakenne on painunut melkoisesti kasaan. No, nuoruusvuosien kilpailutulokset puhukoot puolestaan! ;) Aloitin valmistautumisurakan heti aamusta keittämällä itselleni ensiksikin hyvin ison pannullisen hermokahvia satulahuoneessa, kunhan olin ensin vienyt kaikille tallin hevosille aamuruuat. Aloin kärrätä kaikenlaisia hoitotarvikkeita käytän hoitopaikalle, kun kahvit oli nautiskeltu koleaa Suomen kesämaisemaa katsellen. Toin molempien tammojen omat harjat (Tikrulla violetit ja Nöppiksellä viininpunaiset), showshine-suihketta, kamman ja sakset, sekä kaivoin kätköistäni uuden puhtaan pesusienen, jonka vein valmiiksi pesupaikalle. Koska kello oli vasta kahdeksan aamulla, päädyin vitkastelemaan vielä hetken laittamalla koko tallin hepoille päiväruuat valmiiksi ämpäreihin. Muita hommia ei juuri ollut, sillä kaikki majailevat tällä hetkellä kesälaitumella. Kävinkin välissä talolla pakkaamassa omia tavaroitani laatuarvostelureissua varten ja palasin sitten talliin. Nappasin riimut ja narut mukaani ja hain Tikrun ja Nöppiksen tammalaitumelta. Molemmat näyttivät hieman paksuhkoilta reilun kuukauden laidunnuksen ja heikohkon työnteon jäljiltä. Tammamammat liikkuivatkin kieltämättä vähän vastahakoisesti, kun talutin niitä yhtä aikaa talliin. Laitoin Nöppiksen lähimpään karsinaan ja Tikrun käytävälle kiinni. Aloitin harjaamalla Tikrun, sitten soitin välissä ratsuttajalleni Tomille, että raahaisi takapuolensa tallille. Mies sanoi tulevansa viiden minuutin sisään – mikä ei tietenkään pitänyt paikkansa. Ehdin hyvin harjata myös Nöppiksen ja varustaa molemmat tammat valmiiksi. Noin kahdenkymmenen minuutin kuluttua unisen näköinen Tom saapui haukotellen talliin. Mies nappasi Nöppiksen, jonka hän tulisi esittämään ratsain huomisessa arvostelutilaisuudessa, kun taas itse otin luotettavamman Tikrun. Kentällä oli yhä esteitä pystyssä eilisen valmennuksen jäljiltä ja päätimmekin hyödyntää niitä. Alkuverryttelyssä selvisi, että molemmat olivat melkoisen pirteitä laidunnuksen jäljiltä, mutta samalla myös aiempaa huonokuntoisempia. Varsinkin Tikrulle tuli melko pienestä hiki, enkä viitsinytkään rasittaa tammaa liikaa (jotta se näyttäisi kyntensä huomenna). Nöppis sen sijaan meinasi olla vähän liiankin raketti lomailun jäljiltä ja Tom sai kerrankin tehdä kunnolla töitä tamman kanssa. Hyppäsimme muutaman esteen ja kommentoimme toistemme suorituksia – Tikrukin heräsi hyvällä tavalla esteille, liikkeeseen tuli ihan uutta energiaa. Nöppis esitteli valtavia loikkia, esteet olivat sen mielestä selkeästi liian pienet. Toivottavasti sama meininki jatkuu myös huomenna! Emme halunneet rasittaa tammoja liikaa, vaan muutaman onnistuneen ja innokkaan hypyn jälkeen teimme huolelliset loppuverryttelyt ja lähdimme vielä noin vartiksi yhdessä maastoon kävelemään. Ratsastuksen jälkeen varotoimenpiteenä kylmäsin Tikrun jalat, sillä tamma ei ole enää niin nuori. Pesin samalla hiet pois, puunasin hännän shampoolla ja laitoin jalkoihin linimenttiä sekä pintelit. Tom pesi jälkeeni koko Nöppiksen, sillä lopulta tammalle oli tullut vielä Tikruakin pahempi hiki, niin kierroksilla neito kävi. Käsittelin ensin Tikrun jouhet showshinella ja leikkasin harjan ja hännän siistiksi, sitten tein saman Nöppikselle. Siistin ohessa myös vuohisia ja hinkkasin Nöppiksen pepussa ollutta pissa-kakka-länttiä kimokivellä. Lettejä en vaivautunut vielä tekemään, sillä heräisin mieluummin aikaisin huomenaamulla viimeistelemään kaiken. En halunnut tehdä turhaa työtä, jos vaikka neidot piehtaroivat yöllä. Molemmat saisivat jäädä täksi yöksi talliin. Kun tammojen osalta kaikki tämänpäiväinen oli tehty, söin pikaisen lounaan Tomin kanssa ja siirryin sitten satulahuoneen puolelle hinkkaamaan neitojen varusteita paraatikuntoon. Etsin kätköistäni puhtaat valkoiset huovat ja pakkasin kaiken tarvittavan huolellisesti traileriin. Nyt ei sitten muuta kuin peukut pystyyn huomista arvostelutilaisuutta varten! Kirjoittanut omistaja Cee |
kuvat © KKJ | tausta © Ritva's Gallery | kaikki muu © Domenica | virtuaalihevonen | a sim-game horse
