Lila von Silbereiche   "Lila"

Saavutukset:
ERJ-I -palkittu elokuun 2016 tilaisuudessa (7+41+22+20+15= 105 p.)
EV-I -palkittu kesäkuun 2014 tilaisuudessa (110-130 cm: 8+9+10+9+7=43p.)

Koulutustaso: KO. Helppo A    RE. 150 cm    KE. CIC1

Huhtikuu-kesäkuu 2014, Kuulumisia

Lila, Lilo, Laila, Lilouuu… Monella eri nimellä on kuulkaas huudeltu yhtä ja samaa tammaa, aikalailla päivittäin! Päivillä meinaa mennä hermot Lilaan ja sen rallikilpailulta vaikuttavaan tarhamatkaan. Oikeastaan luulen, että nainen pelkää tätä pirullista pikkuotusta hieman. Lilalla on vähän hiottavaa talutuskäyttäytymisessä, ja muutenkin tammalla tuntuu riittävän energiaa kuin pienellä kylällä. Päivin ja Lilan keskinäinen tykkäämättömyys on jo sillä tasolla, että Lila kiilaa tai lähes juoksee yli, mihin Päivi reagoi hyppäämällä sivuun kiljahtaen ja päästäen tietenkin narusta irti. Olenkin saanut hakea Lilaa useamman kerran ties mistä syömästä ruohoa, tai sitten kuullut tamman seikkailuista tallille tullessani. Onneksi Lila ei lähde kauas ja pysyy lähellä! Tänään oli sitten se päivä, kun Päivi ilmoitti, ettei enää käsittele tätä neitiä. Täytyy siis joko koettaa ylipuhua Päivi (ja ostaa Lilalle ketju), tai sitten tehdä aamutallit joka hiton aamu ihan itse.

Ratsastusrintamalle meneekin sitten hienommin. Lila on ihanan reipas, mutta pysyy silti käsissä. Hyppäämistä tamma rakastaa, ja ensimmäinen kilpailukesä onkin kulunut todella voitokkaasti. Tamma on nopea, ketterä ja herkkä avuille, joten radanratsastus on toooodella miellyttävää Lilan kanssa. Toki olemme kilpailleet vasta pienissä luokissa, mutta menestys on ollut oikeastaan aika hämmentävää. Kilpailupaikkojen vilskeessäkin Lila käyttäytyy kuin vanha tekijä. Menestyksestä ja tamman lahjoista kertoo sekin, että nuori Lila ansaitsi juuri Estevarsojen laatuarvostelusta parhaan palkinnon! Tasaisen hyvällä pisterivillä palkittu Lila vakuutti siis selkeästi tuomaritkin. Näiden karkeloiden jälkeen ajatuksena onkin varsottaa Lila, ennen kuin olemme liian syvällä kilpailukierteessä.

Kirjoittanut omistaja Cee

Elokuu 2014, Kuulumisia

Viimeksi oli puhetta Lilan varsottamisesta, ja voinkin iloisena kertoa, että nyt on kuulkas paritkin vauvat pyöräytetty. Astutin Lilan rakkaalla luotto-orillani, taitavalla ja hyväluonteisella Aapolla. Varsasta tuli niin hämmästyttävän upea ja komea, että Valiant Warmbloodsin omistaja Taciturn tilasi itselleen heti samanlaisen. Hetken pohdittiin astutusajankohtaa, mutta päädyimme yhdessä pitämään Lilalla heti perään toisen varsavuoden. Tamma tiinehtyikin heti varsakiimasta. Niinpä Lilalla onkin yhtäkkiä kaksi erittäin lupaavaa varsaa samasta isästä, ruunikko Bulleksi kutsuttu ori Londonblue Dom sekä kaunis rautias Armi-tamma, Ce’s Armygreen. Tuplamammalomilta paluu on nyt aloitettu hyvin rauhallisesti, vaikka Lilalla itsellään olisi kovasti menohaluja.

Mammalomilta paluu on sisältänyt paljon (ratsastajan) hermoja raastavaa, ”rentoa” maastoilua luotettavan Etta-tamman kanssa, sekä kevyttä kenttätyöskentelyä. Tammaa liikutettiin monin eri tavoin myös tiineyden aikana, joten kunto on pysynyt ihan hyvänä. Tällä hetkellä Lila ei vain saa ollenkaan väkirehuja, jotta maidontulo saataisiin loppumaan Armi-varsan jäljiltä. Tamma onkin normaalia kiukkuisempi ja väsyneempi, joten tiukemmat treenit saavat odottaa omaa aikaansa. Armi lähti meiltä Valiantiin kuukausi vieroituksensa jälkeen ja mitä olen pikkuneidin kuulumisia kuullut, niin hyvin ja reippaasti tuntuu kotiutuneen. Lilan kanssa meidän on aika kääntää katseet tulevaan, ja rauhallisen treenisyksyn- ja talven jälkeen valloitamme estekentät. Voi olla, että aloitamme maltillisemmin, sillä onhan tammalla parhaat vuodet vasta edessäpäin. En missään nimessä halua hankkia Lilalle mitään rasitusvammoja liian kunnianhimoisella kilpailemisella, joten pienistä luokista aloitetaan. Jos esteura etenee toivotusti, voisimme ottaa rinnalle kenttää vaihtelua tuomaan. Tamma nimittäin rakastaa myös maastoesteitä! Toki kuskin täytyy uskaltaa roikkua kyydissä, vauhtia kun riittää, mutta eiköhän tamma ehdi rauhoittua kunhan pääsemme niin pitkälle suunnitelmissamme.

Kirjoittanut omistaja Cee

10.6.2015, Estevalmennus

Kevään kilpakausi on alkanut lupaavasti, vaikka systeemi on meille molemmille uusi. Olemme nimittäin siirtyneet porrastettuihin! Joka tapauksessa, myös (ja etenkin) keskellä kilpakautta vaaditaan vähän valmentajan oppeja. Susanna pitikin meille tänään melkoisen tiukan hyppysetin. Harjoittelimme etenkin esteradan erilaisten teiden optimaalista ratsastusta sekä treenasimme sarjoja. Suurimmat virheet meillä on nimittäin tullut juuri sarjoilla, joilla Lila on melko useasti pudottanut tai jopa kieltänyt (meidät hylättiin kahdessa luokassa tänä keväänä). Teiden ratsastaminen oli suhteellisen helppoa, kunhan keskityin itse täysillä painoapuihini. Sarjaesteitä varten Suski laittoi meidät ensin tunnustelemaan laukkaa. Kieltämättä olen ratsastanut ja kilpaillut niin monilla hevosillani tänä kautena, etten vielä tunne Lilaa riittävän hyvin. Teimme koottua ja lisättyä laukkaa ja laskin tamman askelia ääneen pikkuisilla sarjaesteillä. Huomasin Suskin ansiosta myös, että Lila hyppää mieluummin huomattavan kaukaa kuin juuresta, ja että sarjoilla sillä jää väliin yksi askel vähemmän kuin monilla muilla juuri pitkän hyppykaaren ja suuren laukan vuoksi. Nyt täytyy sitten vain muistaa soveltaa tämän hikirääkin oppeja seuraaviin kilpailuihin!

Kirjoittanut omistaja Cee